Choose another map, showing:
|
You need to upgrade your Flash Player
Click here to start downloading FlashPlayer!
|
Tanaan katseltiin Iguacun putouksia Argentiinan puolelta! Koska kolmella eri bussilla sompailu vaikutti tahan reissuvasymykseen niin raskaalta, paadyimme hyppaamaan hotellilta lahteneen minivanin kyytiin. Hinta ei ollut kovin paljon suurempi kuin vaihtoehtoisen bussikombinaation, joten paadyttiin siihen. Ja olihan se katevaa, kun pysahdyttiin rajalla, niin kuski kerasi kaikkien passit ja hoiti hommat ja vei suoraan luonnonpuiston portille. Ei tarvinnut vaihtaa rahaa paikallispusseihin eika muuhunkaan, koska seka Brasiliassa etta Argentiinassa Iguacu-puistossa voi maksaa seka pesoilla, realeilla etta dollareilla.
Brasilian puolelta oltiin nahty upeita panoramamaisemia kauempaa, Argentiinan puolella paastiin lahes kosketuksiin putouksien kanssa. Ainakin vesipisaroita ryoppysi valilla paalle niin, etta piti kameraa pitaa taskussa. Auto takaisin lahti viidelta, joten meilla oli koko paiva aikaa koluta lukuisia nakoalapaikkoja ja luontopolkuja. Ja upeaa oli, tosin kuvat eivat varmaan tee oikeutta oikeille kokemuksille.
Pialla Iguacu meni kokemuslistalla top-neloseen (lista aikajarjestyksessa):
Auringonnousu Angkor Watissa
Kiinan muuri
Paasiaissaari
Iguacun putoukset
Riksustakin putoukset olivat hienot mutta eivat ehka niin hienot kuin Pian mielesta.
Ihan toinen juttu, joka kuohutti meita ainakin tunnin:
Argentiinan puolella luonnonpuistossa paasee liikkumaan pienella junalla, joka kulkee ihan hidasta vauhtia ja on varsin leppoisa. Junassa ei ole seinia vaan istuskellaan siina noin vain tukka tuulessa. Noh, odoteltiin junan lahtoa pysakilta. Yhtakkia taaemmasta vaunusta lentaa siihen metsan puolelle tyhja limsapullo. Sita seuraa kohta pullonkorkki, ja tama riitti katkaisemaan Pian pinnan. Rivakka kaantyminen roskaajia kohti ja englanniksi suht topakkaan savyyn, etta ei niita kuulu luontoon heittaa, etta tuossa laiturilla on roskis!!! Siina espanjaksi tulee ryhmalta (kaksi lapsiperhetta), etta ei ymmarreta. Kuohuksissa Pian paahan tulee ainoastaan yksi sana espanjaa, jonka merkitys on ROSKA, jonka Pia sanoo melko tiukasti ja osoittaa tyhjaa limsapulloa siina pusikon reunassa. Vastaus roskaavalta aidilta on niinkin yllattava kuin etta ei taalla junassa ole roskista. Voi HERRAN JUMALA. Sen jalkeen seurueen aikuinen mies katsoo ivallisesti ja heittaa peraan viela muovimukin. Seuraa hyvin tiukkaa katseitten vaihtoa. Onneksi kuitenkin ollaan perakkaisissa vaunuissa, eli mitaan sen lahempaa kontaktia ei tule.
Sen tavallaan ymmartaa, etta jossain suurkaupungin likaisilla alueilla kasvaneitten kouluakaymattomien on vaikea oppia mitaan muuta kuin sita roskaustyylia, mita ymparilla nakee koko ajan, mutta jos tullaan oikein perheiden kesken vierailemaan LUONNONpuistoon katsomaan LUONNONihmetta eli putouksia ja jos roskiksiakin on koko puistossa vahintaan 50 metrin valein, niin voi jeesus etta pitaa sitte roskat kuitenkin heittaa maahan. Siinahan lapsetkin kivasti oppivat aitiensa ja isiensa perassa, etta sinne vaan viidakkoon pullot ja mukit.
Alkaa kovasti tuntua silta, etta ihan sama, mita esim. suomalaiset tekee, kun maailmassa on kokonaisia maanosia, joissa roskien heittaminen maahan ei tunnu kenestakaan miltaan...
Noh, tama asia on nyt kuopattu ja suunta on kohti uusia seikkailuja. Suomalaiset paat kuitenkin kerkesivat jonkin aikaa savuta, ennen kuin paastiin tasta roskausepisodista yli.
Huomenna ehka kattomaan Itaipun patoa ja sitten iltapaivalla lento Ilheukseen.
Morjens!
You need to upgrade your Flash Player
Click here to start downloading FlashPlayer!
|